Leffasessio toivottaa kaikille lukijoille hyvää uuttavuotta 2011

Uutisia: Efektivelho Grant McCune on kuollut

Hollywoodin yksi tunnetuimmista erikoistehosteiden tekijöistä Grant McCune on kuollut. 67-vuotias McCune kuoli haimasyöpään maanantaina.

Grant McCune on tehnyt erikoistehosteita lukemattomiin elokuviin, joista tunnetuin on Star Wars -saagan ensimmäinen osa. Tästä työstä hänet palkittiin yhdessä John Dykstran kanssa oscarilla. Hän oli oscar ehdokkaana myös vuonna 1980 ensimmäisestä Star Trek elokuvasta.

  

Grant McCunen taidonnäytteitä on nähty muun muuassa James Bond, Batman ja Die Hard -elokuvissa. Yli 30 vuotta kestäneen uransa aika McCune loihti erikoistehosteita yli sataan elokuvaan.

Arvostelussa: Inception

Valmistusvuosi: 2010

Ohjaus: Christopher Nolan

käsikirjoitus: Christopher Nolan

Pääosanäyttelijät: Leonardo Dicaprio, Tom Hardy, Tom Berenger, Tohoru Masamune, Michael Caine, Marion Cotillard, Lukas Haas, Ken Watanabe, Joseph Gordon-Levitt, Ellen Page, Dileep Rao, Cillian Murphy

Genre: Toiminta/Trilleri/Sci-fi

Tämä elokuva on megabudjettien taideteos

Voiko käsikirjoitus kantaa koko elokuvan läpi - mietin ennen kuin katsoin tämän teoksen. Tämähän on Christopher Nolanin (Memento, Insomnia, Batman Begins, The Prestige, The Dark Knight) ensimmäinen täysin itsenäisesti kirjoittama käsikirjoitus, joka ei ole remake tai pohjaudu romaaniin taikka sarjakuviin. Huoleni olivat turhia, tämä on loistava.

Tämä on näytös siitä mitä saadaan aikaan kun Christopher Nolan kehittelee elokuvaa noin kymmenen vuotta ja hänelle annetaan sen tekemiseen 160 miljoonan dollarin budjetti.

Tämän teoksen kohdalla ei voida puhua, että tuotantotiimissä olisi yhtäkään heikkoa lenkkiä tai saatikaan, että näyttelijäkaartista puuttuisi potentiaalia. Mitä tapahtuu kun Leonardo DiCaprion rinnalle laitetaan sellaiset nimet kuin Joseph Gordon-Levitt (G.I. Joe), Ken Watanabe (The Last Samurai, Letters from Iwo Jima), Marion Cotillard (Public Enemies), Michael Caine (Harry Brown, The Dark Knight, The Prestige), sekä Tom Hardy (Bronson, Black Hawk Down) ja maustamme soppaa vielä Saksalaisella suuruudella nimeltään Hans Zimmer, joka on yksi aikamme suurimmista säveltäjistä nimen omaan elokuvien saralla.

Cristopher Nolan teki ihmismielestä leikkikentän

Dominick "Dom" Cobb (Leonardo DiCaprio) johtaa omaa rikollisjoukkoa jonka

tehtävänä on varastaa ihmisten salaisuuksia siirtymällä heidän alitajunnan leikkikentälle unen aikana. Tämä porukka tekee töitä suuryhtiöille ja heidän viimeisin keikka menee täysin puihin. Dominickille tarjoutuu kuitenkin mahdollisuus kääntää tilanne ympäri ja tehdä viimeinen keikka jonka avulla hän pääsisi takaisin rakkaiden lastensa luokse.

Tämä keikka ei tule olemaan mikään läpihuutojuttu, sillä sen sijasta, että tiimin pitäisi varastaa jokin salaisuus, heidän täytyy istuttaa kohteen mieleen ajatus. Tätä tehtävää varten Dominick kokoaa ryhmänsä eri puolilta maailmaa koostuvista alansa ammattilaisista.

Tämä elokuva vaatii katsojalta ajattelukykyä ja valppautta

Matkailemme unimaailmojen halki, kohtaamme tunkeilijoilta suojelevia turvatoimia, näemme erilaisia heijastuksia ja koemme ajallisia haasteita. Ympärillämme vilisevät maisemat muotoutuvat mielikuvitustakin villimmällä tahdilla ja kerronta liikkuu parhaimmillaan viidellä eri tasolla. Tempo on melkoisen vauhdikas ja rikas, mutta jättää silti aikaa juonelle, sekä hahmoille.

Suosittelen lämpimästä pitämään silmät ruudussa ja aivonystyrät liikkeessä, sillä mikäli jätät hetkenkin välistä, saattaa olla, että olet jo tippunut kärryiltä.

Inception on visuaalisesti  kaunista katseltavaa

Kaupungit kaatuvat päälle ja pommien lisäksi räjähtelevät ikkunat, sekä mitä pienimmätkin yksityiskohdat. Erikoistehosteet ovat todella kekseliäitä ja eritoten mielikuvituksen rajoja rikkovia. Hyväksi on myös käytetty loistavasti toteutettuja hidastuksia ja todella komeita taistelukohtauksia painovoimattomassa tilassa. Kokonaisuudessa Inceptionin visuaalisuus on ehkäpä näyttävintä mitä valkokankailla on koskaan nähty.

Tämä on todellinen näytös siitä kuinka luodaan visuaalisesti kaunista ja näyttävää taidetta. Tässä eepoksessa uskalletaan kokeilla myös uusia ennennäkemättömiä nähtävyyksia ja ulottuvuuksia visuaalisuuden saralla.

Mutta kuitenkaan Inception ei ole pelkästään visuaalinen näyttämö ja hienon juonen omaava sci-fi/toiminta -elokuva huippunäyttelijöillä koristeltuna. Se laittaa myös katsojan todenteolla miettimään unien merkitystä ja avaa todella paljon ovia uusille ajatuksille, liittyivät ne sitten elokuvaan tai ei.

Elokuva kestää reilu kaksi ja puolituntia, se ei kuitenkaan tunnu siltä. Tämän teoksen parissa viihtyy todella hyvin ja se tulee saamaan paljon uusia katselukertoja. Inception antaa paljon pohdiskeltavaa esimerkiksi vaihtoehtoisten ratkaisujen suhteen. Useat katselukerrat antavat myös hyvän mahdollisuuden keskittyä enemmän yksityiskohtiin jota tämä elokuva on täynnä. Melkoisen synkän tunnelman lisäksi tämä eepos tarjoaa myös muutaman koomisen kohtauksen, jonka vastapainoksi saamme kylläkin aimoannoksen riipivää ja koskettavaa draamaa.

Onko tässä taideteoksessa mitään huonoa?

Jotkut väittävät, että roolitus on mennyt pieleen valittaessa Leonardo DiCaprio esittämään pääroolia. Perusteluina ovat olleet väitökset siitä, että häntä on nähty liikaa ja, että ulkonäkö, sekä olemus eivät sopisivat tähän rooliin. Jotkut sanovat jopa, että hänet olisi valittu pelkästään sillä perusteella, että hän on kassamagneetti ja Hollywoodin oma kultapoika.

Omasta mielestäni tämä taas oli todella osuva valinta. Leonardo DiCaprio onnistui saamaan roolistaan todella uskottavan, inhimillisen ja realistisen. Hahmo onnistuu säilyttämään mielenkiinnon koko elokuvan ajan pitäen yllään jatkuvia mysteerejä juonenkäänteisiin sopivalla tavalla.

                                                                           TÄHDET

 

Uutisia: Kirjailija Dan Brown tekee itse käsikirjoituksen The Lost Symbol elokuvaan

Da Vinci - Koodi - teoksella yhdeksi tämän hetken tunnetuimmaksi kirjailijaksi noussut Dan Brown tulee itse vastaamaan The Lost Symbol (Kadonnut Symboli) elokuvasovituksen käsikirjoittamisesta. Kyseisessä teoksessa Robert Langdon joutuu tekemisiin vapaamuurareiden kanssa Yhdysvaltojen pääkaupungissa (Washington DC).

Aikaisemmissa elokuvissa (Da Vinci - Koodi, Enkelit Ja Demonit) Robert Langdonin roolin on suorittanut Tom Hanks. Käsikirjoittamisesta on vastannut Akiva Goldsmanja.

Aikaisemmat teokset ohjannut Ron Howard tuottaa The Lost Symbol elokuvan, mutta ei ole vielä toistaiseksi lupautunut sitä ohjaamaan. Myöskään Tom Hanksin rooli ei ole vielä varmistunut.

Yhteystiedot

- Haluatko kenties tehdä yhteistyötä?

- Haluatko ehdottaa elokuvaa tai jotakin sarjaa arvosteltavaksi?

- Vai haluatko kenties vain antaa palautetta tai juttuvinkin?

Kaikki yhteydenotot onnistuu vaivattomasti sähköpostin avulla:

leffasessio (at) gmail.com

Arvostelussa: Once Upon A Time In America - Suuri Gangsterisota

Sergio Leonen viimeiseksi jäänyt mestariteos ja todellinen spektaakkeli, joka muistetaan aina.

Once Upon A Time In America oli kehitteillä kymmenen vuotta ja lopulta tämä teos näki päivänvalon vuonna 1984 - millainen jalokivi tästä elokuvasta muodostuikaan! Ikävä kyllä tämä Sergio Leonen ohjaama eepos jäi hänen viimeiseksi työkseen sillä hän menehtyi helmikuussa 1989. Tällöin hänellä oli suunnitteilla elokuva Leningradin piirityksestä, joka ei kuitenkaan koskaan valmitunut.

Tämä Suomessa Suureksi Gangsterisodaksi nimetty teos hipoo täydellisyyttä niin läheltä kuin vain mahdollista, ellei jopa ole sitä - harvoin olen todennut 218 minuutin kestoisen elokuvan liian lyhyeksi. Visuaalisuus, näyttelijäsuoritukset, sävellys, käsikirjoitus, ohjaus, emotionaalisuus ja koko elokuvan tunnelma saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiin lävitse täydet 3h 38min.

Muutama sana juonesta

David "Noodles" Aaronson (Robert De Niro) on nuori juutalaispoika, joka johtaa pientä rosvokoplaa New Yorkin kaduilla. Noodlesin remmi koostuu köyhistä kohtalontovereista, jotka nuoresta iästään huolimatta ovat hyvin ammattitaitoisia, kokeneita ja etenkin kunnianhimoisia.

Noodles joutuu kuitenkin kaltereiden taakse tapettuaan paikallisen kovanaaman Bugsyn, sekä poliisin. Päästyään vankilasta bisnes on kasvanut. Kaverukset tienaavat suuria summia ja hoitavat ihmisuhteitaan. Kieltolain loputtua he kuitenkin vaihtavat suuntaansa, kunnes  ajautuvat tulitukseen poliisin kanssa.

Once Upon A Time In America on kaunis ja nöyrä eepos ystävyydestä, kunnioittamisesta, hyvittämisestä ja muistamisesta joka kuvataan joukkona takaumia. Väkivallalta tässä elokuvassa ei säästytä, se on tyyliltään todella brutaalia ja vähäsanaista, se on kaunistelematonta ja peittelemätöntä. Väkivalta, ampuminen ja raiskaaminen on arkipäivää ja myöskin sellaisena se näytetään.

Tätä mestariteosta voisi kehua loputtomiin, mutta se on turhaa. Näin loistavaa elokuvaa ei voi pukea sanoiksi, se täytyy katsoa.


                                                                          TÄHDET

Minä ja blogini!

Ystäväni ovat jo pitkään patistaneet minua kirjoittamaan blogia elokuvista, sekä sen ympärillä vellovista aiheista - miksi, kysynpähän vain? Katsomme, analysoimme ja keskustelemme elokuvista hyvin paljon, mutta mielestäni en ole erityisen hyvä ilmaisemaan itseäni tekstin muodossa. Päätin nyt viimeinkin ottaa haasteen vastaan, katsotaan mitä tästä tulee.

Kiinnostukseni elokuvia kohtaan alkoi 90-luvun loppupuolella ollessani yläasteella. Kaikki alkoi historian tunniltamme, jossa opettajamme antoi meille tehtäväksi tehdä esitelmä jostakin merkittävästä elokuvasta. Tässä vaiheessa en tuntenut elokuvahistoriaa juuri lainkaan, mutta sain vinkin sukulaiseltani - Katso kummisetä trilogia. Se oli menoa siinä vaiheessa, sitä junaa ei pysäyttänyt enään mikään! Katsoin nämä Francis Ford Coppolan ohjaamat teokset yhdeltä istumalta ja olin aivan myyty. 

Mielestäni olisi ollut lähinnä rikos tehdä esitelmä vain yhdestä kummisetä elokuvasta, joten päätin tehdä sen koko trilogiasta. Sain opettajalta esitelmän takaisin ja kantta koristi punaisella tussilla merkattu 10+. Myöhemmin opettaja kysyi minulta, että saako hän hyödyntää esitelmääni opetusmateriaalina jos hän näyttää muille oppilaille kummisetä elokuvia. Kyllä siinä nuorta miestä hymyilytti.

En väitä, että tuntisin elokuvahistoriaa vieläkään kovinkaan hyvin, mutta opin jokainen päivä jotain uutta. Elokuvien katsomisen lomassa pidän mielekkäänä myös esimerkiksi sen tekemiseen ja tekniikkaan liittyviä asioita, sekä henkilöiden ja niiden historiaan perehtymistä.

En ole elokuva-alan ammattilainen, en ole kriitikko. Luokittelisin itseni mielummin aktiiviseksi katselijaksi ja harrastelijaksi. Olen kylläkin kirjoittanut omaksi ilokseni muutamia lyhytelokuvia ns. pöytälaatikkoon, mutta niitä ei ole koskaan julkaistu missään tai saatikaan kuvattu. Katsotaan jos jonkin käsikirjoituksen julkaisisi täällä blogissa mikäli vain jotakuta sattuu kiinnostamaan?

Mielestäni ei ole olemassa huonoa elokuvaa. On olemassa vain silmäpareja joille kyseinen elokuva ei sovellu. Havahdun myös itse usein siihen kun sanon, että "tämä elokuva oli huono". Taas pitää kopauttaa otsaa seinään ja todeta, että ei ole huonoa elokuvaa, en vain pitänyt siitä. En voi väheksyä jotakin teosta vaikka en siitä pitäisikään, miksi sitten teen niin? Miksi me teemme niin? Ollaanhan me aika kurjia ihmisiä välillä vai mitä?